Tietojen lokituksen nykytila: Uhkatasojen ja tietoturvakäytäntöjen arviointi
15.5.2018 - 8 min lukuaika
Päivitetty: 26.9.2021
Psiphon Inc. on vuosien ajan johtanut pyrkimyksiä avata internet sensuurin alaisten hallintojen alaisuudessa eläville. Vaikka he eivät kohtaa verkkosisällön rajoituksia, länsimaiden käyttäjät kääntyvät sellaisten VPN-palveluiden kuten Psiphon puoleen suojellakseen henkilökohtaista yksityisyyttään verkossa. Maaliskuussa 2017 Pew Research Center kuitenkin julkaisi hätkähdyttävän tilastotiedon, jonka mukaan noin 70 % yhdysvaltalaisista internetin käyttäjistä ei ole varmoja, mitä tarkoitusta VPN palvelee.1
Jos jatkuvasti kasvava Psiphon-tilien määrä antaa mitään viitteitä VPN-käyttäjien kasvavasta määrästä maailmanlaajuisesti, huomattava määrä itsenäisiä käyttäjiä on siirtymässä markkinoille, joilla heillä ei ole mittapuuta tuotteiden kriittiseen arviointiin. Tämä ryhmä kantaa nyt taakan riskien ymmärtämisestä kyberturvallisuuden tuntemattomalla alueella. Sellaisenaan he ovat siten erittäin alttiita virheelliselle tiedolle. Yksi tällainen käyttäjät valppaaksi saava seikka on termin data logging (lokitietojen tallennus) yleisyys VPN-sivustoilla ja -foorumeilla, sekä yksilöllisten riskien ja tehokkaiden itsensä suojaamiskeinojen vääristely.
Techopedian mukaan ”lokitietojen tallennus on prosessi, jossa kerätään ja tallennetaan tietoja tietyn ajan kuluessa tiettyjen trendien analysoimiseksi tai järjestelmän, verkon tai IT-ympäristön tietopohjaisten tapahtumien/toimien kirjaamiseksi. Se mahdollistaa kaikkien sellaisten vuorovaikutusten seurannan, joiden kautta tietoja, tiedostoja tai sovelluksia tallennetaan, käytetään tai muokataan tallennuslaitteella tai -sovelluksessa.”2 Monet VPN-palvelut markkinoivat nollalokituskäytäntöä näennäisen ainutlaatuisena tuoteominaisuutena ja vihjaavat siten, että tavallisten kansalaisten internetliikenne on muuten jatkuvassa vaarassa joutua kirjatuksi ja mahdollisesti hyödynnetyksi kaupallisiin ja oikeudellisiin tarkoituksiin.
Tästä on tullut kuuma puheenaihe sen jälkeen, kun huhtikuussa 2017 kumottiin tietyt FCC:n suojatoimet, jotka olisivat edellyttäneet yhdysvaltalaisilta internet-palveluntarjoajilta (ISP) luvan hankkimista ennen käyttäjätietojen jakamista (jos ne olisivat koskaan tulleet voimaan suunnitellusti joulukuussa 2017). Ajatus siitä, että heidän hallituksensa kannattaa ISP-palveluntarjoajien kirjaavan lokeja henkilökohtaisesta internethistoriastamme ja sitten myyvän tai luovuttavan niitä ilman suostumusta, on huolestuttava useimmille internetin käyttäjille.
Vahvana internetin vapauden puolestapuhujana Psiphon pyrkii päivittäin varmistamaan, että käyttäjämme saavat oikeudenmukaisen ja avoimen pääsyn sensuroimattomaan internetiin ilman seuraamuksia. Käyttäjätietojen ja selaushistorian luvattoman käytön laajeneva laillisuus luo huolestuttavan asetelman, joka osoittaa, että voitot menevät usein etiikan edelle. Mutta Psiphon perehtyi syvemmin liikenteen ja lokitietojen tallennuskäytäntöjen kokonaiskuvaan.
Lyhyt vertaileva analyysi lokitietojen tallennuskäytännöistä Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Kanadassa
Yleisesti ottaen länsimaat ovat määritelleet suojatoimia ja sääntelyä tallennettujen tietojen turvallisuuden näkökulmasta. Nämä lait asettavat säännöksiä turvallisuusstandardeista, joita yritysten on noudatettava kerätessään ja tallentaessaan käyttäjätietoja. Ne hahmottelevat myös tietojen luovuttamiseen liittyviä laillisuuskysymyksiä. Kaikki tässä asiakirjassa mainitut lait jättävät kuitenkin päätökset siitä, minkälaisia tietoja ja missä tilanteissa kerätään, sekä sen, kuinka kauan tällaisia tietoja säilytetään, tietoja keräävän organisaation harkinnan varaan. Vaikka monissa tapauksissa näiden organisaatioiden on perusteltava käytäntöjensä taustalla oleva logiikka keskitetylle hallintoelimelle, tällainen lainsäädäntö muodostaa kaksiteräisen miekan, sillä se tukee monissa tapauksissa hiljaisesti tietojen säilyttämistä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa ei tällä hetkellä ole kattavaa sääntelyä, joka koskisi lokitietojen tallentamista. ISP-palveluntarjoajat voivat vapaasti kerätä ja tallentaa käyttäjätietoja edellyttäen, että käyttäjälle ilmoitetaan tällaisista käytännöistä käyttöehdoissa tai käyttäjälisenssisopimuksessa. Yrityksiä kuitenkin sitoo Stored Communications Act, joka kieltää käyttäjätietojen, mukaan lukien sähköisen viestinnän, luovuttamisen ”kenellekään muulle henkilölle kuin vastaanottajalle tai aiotulle vastaanottajalle”.3 Vaikka Yhdysvaltain hallitus velvoittaa kaikki yritykset suojaamaan käyttäjätietoja, se ei nimenomaisesti rajoita lokituskäytäntöjä tai tietojen säilytyksen kohtuullista kestoa.
Laajempi kysymys ISP-palveluntarjoajien suorittamasta lokituksesta ei ole uusi, eikä se myöskään ole erillinen kysymys. Itse asiassa kysymys lokitietojen tallentamisesta juontaa juurensa samoihin oikeudellisiin kysymyksiin kuin Yhdysvalloissa hiljattain uudelleen leimahtanut verkkoneutraliteettikeskustelu.
Euroopan unioni hyväksyi huhtikuussa 2016 unionin laajuisen säädöksen nimeltä yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), joka pohjautuu vuoden 2012 alkuperäiseen tietosuojadirektiiviin ja hahmottelee tietoturvaohjeet, käyttäjien oikeudet ja kohteiden oikeudelliset luokitukset. Yksittäisten jäsenvaltioiden on kuitenkin määritettävä tietojen säilyttämiselle asianmukainen kesto, eikä niitä velvoiteta unionin laajuiseen määräaikaan.
Riippumattomat yritykset ovat vastuussa kerättyjen tietojen asianmukaisen säilytysajan määrittämisestä, kun taas lisäsäilytysaikoja voidaan asettaa ”yleisen edun mukaista arkistointia, tieteellistä, tilastollista tai historiallista käyttöä varten”.4 GDPR:n säännösten nojalla yksityisellä kansalaisella on kuitenkin ”oikeus tulla unohdetuksi”, ja hän voi pyytää henkilötietojensa poistamista palvelimelta.
Lopuksi, Kanadan liittovaltiorakenne on luonut moniportaisen lainkäyttöorganisaation lokitietojen tallennusta koskeville säännöksilleen. Se on säätänyt henkilötietojen suojaa ja sähköisiä asiakirjoja koskevan lain (PIPEDA), joka hahmottelee valtakunnalliset direktiivit ja säädökset tietojen keräämisestä kaupallista toimintaa varten ja asettaa kansallisen vakiomääritelmän henkilökohtaisesti tunnistettaville tiedoille, joihin kuuluvat:
• ikä, nimi, henkilötunnukset, tulot, etninen alkuperä ja veriryhmä;
• mielipiteet, arvioinnit, kommentit, sosiaalinen asema tai kurinpitotoimet jne.
• työntekijäasiakirjat, luottotiedot, lainatiedot, potilastiedot, kuluttajan ja kauppiaan välisen riidan olemassaolo, aikeet (esimerkiksi hankkia tavaroita tai palveluita tai vaihtaa työpaikkaa).5
EU-direktiivin tavoin mukana on säännöksiä, jotka mahdollistavat tietojen luovuttamisen Kanadan rahoitustransaktioiden ja -ilmoitusten analyysikeskukselle (FINTRAC) henkilöistä, joita epäillään rikollisista teoista, kuten terrorismin rahoittamisesta. PIPEDA ei kuitenkaan nimenomaisesti määrittele prosesseja tietojen suojaamiseksi ja tietojen säilytyksen laillisen keston rajoittamiseksi. Vaikka kohdassa 4.5.3 todetaan, että ”tiedot, joita ei enää tarvita määriteltyjen tarkoitusten täyttämiseen, tulisi tuhota”, yksittäisillä yrityksillä on vapaus toteuttaa omat menettelynsä.
Ketjussa edempänä provinssit, jotka kykenevät luomaan omia lakejaan tietosuojan varmistamiseksi, voivat syrjäyttää PIPEDA:n säännökset.
Ovatko hälytyskelloja soittavat VPN:t siis oikeassa?
VPN:t onnistuvat herättämään huolta mahdollisissa asiakkaissa nykyisten lokituskäytäntöjen kolmen perustavanlaatuisen virheen vuoksi:
1. Henkilökohtaisesti tunnistettavat tietosi eivät välttämättä ole riittävän turvassa
2. ISP-palveluntarjoajat ja verkkoyritykset voivat käyttää henkilötietojasi kaupallisen hyödyn tavoitteluun
3. ISP-palveluntarjoajien ja verkkoyritysten hallussa olevat henkilötietokannat ovat lainvalvonta- ja valtion viranomaisten käytettävissä
Kaikki kolme arvioitua valtiota ovat sallineet henkilökohtaisesti tunnistettavien käyttäjätietojen laillisen keräämisen ja säilyttämisen. Vaikka ISP-palveluntarjoajilla ja verkkoyrityksillä on lakisääteinen velvollisuus suojata tällaiset tiedot, tämä on pohjimmiltaan luonut heikon luottamukseen perustuvan järjestelmän, josta puuttuu selkeä valvonta käytännössä kaikilla lainkäyttöalueilla. On helppo sanoa, että niiden, jotka eivät käytä internetiä arkaluonteisiin tai laittomiin toimiin, ei tarvitse olla huolissaan, mutta me Psiphonilla uskomme, että kaikilla internetin käyttäjillä on kohtuullinen odotus yksityisyydestä riippumatta heidän verkkokäyttäytymisestään.
Sellaisenaan voidaan olettaa, että ISP-palveluntarjoajilla on oikeus tallentaa käyttäjätietoja lokiin. Tämä voi olla huolestuttavaa yksittäisille internetin käyttäjille, jotka pelkäävät yksityisten tietojen, kuten potilastietojen tai pankkitietojen, luvatonta käyttöä tai haitallista tunkeutumista tällaisiin tietokantoihin. Lisäksi, jos ISP saisi National Security Letter -määräyksen tai etsintäluvan, jossa vaaditaan käyttäjätietoja, laki velvoittaisi heidät toimittamaan kyseiset tiedot lainvalvontaviranomaisille.
Nykyisten lakien vallitessa verkkoyrityksillä ei ole vapautta myydä henkilökohtaisesti tunnistettavia tietoja kaupallisiin tarkoituksiin tai luovuttaa tällaisia tietoja. Niillä on kuitenkin täysi oikeus säilyttää ja käyttää näitä tietoja erilaisiin sisäisiin prosesseihin, kuten asiakastilastoihin. Verkkoneutraliteetin mahdollisesti uhkaavan murenemisen myötä Yhdysvalloissa henkilökohtaisesti tunnistettavien tietojen varastoja saatetaan hyödyntää tai luovuttaa ilman suostumusta. Silti suurin huolenaihe VPN-käyttäjien keskuudessa on riski siitä, että tällaisia tietoja viedään luvattomasti haitallisten toimijoiden toimesta palveluntarjoajan parhaista aikeista huolimatta.
Internetin käyttäjillä on aina taakka perehtyä niiden yritysten käytäntöihin, joiden kanssa he asioivat. Ensisijainen huolenaihe on, että jotkut loppukäyttäjät eivät ehkä pysty ymmärtämään käyttöehtojen merkitystä tai seurauksia ja saattavat perustaa käyttönsä epämääräisiin ja usein harhaanjohtaviin sosiaalisiin ja teknisiin standardeihin siitä, onko VPN luotettava ja toimintavarma. Puhumattakaan markkinatutkimuksesta, joka on tehtävä sen varmistamiseksi, että VPN:t todella noudattavat tietosuojakäytäntöjään, joita ne esittävät potentiaalisille käyttäjille, erityisesti jos VPN-palvelu vaatii sellaisten käyttäjätilien luomista, jotka rakentuvat henkilökohtaisesti tunnistettavien tietojen ympärille.
Lisäksi, kun valistunut päätös on tehty, tiettyjen maantieteellisten sijaintien ja tiettyjen sivustojen käyttäjät saattavat kokea voivansa huoletta käyttää salaamatonta tai tavallista https-yhteyttä. Mutta silloin kun epäselvyyttä tai huolta yhä ilmenee, lokiton VPN, kuten Psiphon, voi suojata henkilökohtaisesti tunnistettavia tietoja keräämiseltä verkossa.
Voiko VPN suojata minua lokitietojen tallentamiselta?
Monet internetin käyttäjät kääntyvät VPN-palveluiden puoleen pysyäkseen nimettöminä verkossa ja välttääkseen kaupallisten verkkopalveluiden lokituskäytäntöjä. On kuitenkin todettava, että mikään VPN ei voi tarjota täydellistä anonymiteettiä verkossa. Mutta ne, jotka ovat sitoutuneet vapaasti käytettävissä olevaan internetiin, kuten Psiphon, sisällyttävät palveluihinsa vahvoja turvatoimia, jotka suojaavat käyttäjiensä yksityisyyttä. VPN-välityspalvelinta käyttämällä internetliikennettä ei voida yhdistää tiettyihin käyttäjiin, mutta käyttäjät ovat silti yhteydessä internet-palveluihin ja käyttävät niitä.
Pyrkiessään saavuttamaan käyttäjien luottamuksen ja lisäämään yksilön yksityisyyttä kaupallisesti saatavilla olevat VPN-palvelut korostavat usein lokittomuuskäytäntöjä. Ne väittävät hävittävänsä kaikki käyttötiedot, mikä tekee siitä mahdotonta. Monet VPN-palvelusopimukset eivät kuitenkaan tarjoa yksityiskohtaisia selityksiä tällaisista käytännöistä. Tilin luomiseksi tai salatun istunnon avaamiseksi VPN saattaa vaatia joitakin yksityiskohtaisia käyttäjätietoja. Jälleen kerran vastuu lankeaa yksittäiselle käyttäjälle lukea käyttöehdot huolellisesti läpi ja päättää, luottaako VPN-palveluun.
Internetin rakenne vaatii, että tiettyjä tietoja on vaihdettava, jotta verkkoviestintää voi tapahtua. Mitään tietoja ei voida lähettää tai vastaanottaa ilman toimivaa IP-osoitetta, mukaan lukien VPN-käyttäjän todellinen IP-osoite. Koska mikään tässä artikkelissa arvioidusta lainsäädännöstä ei kuitenkaan velvoita VPN-palveluita säilyttämään käyttäjätietoja tiettyä aikaa, Psiphonin ja muiden VPN-palveluiden perusarvot saattavat johtaa siihen, että ne poistavat tällaiset tiedot verkoistaan salatun istunnon päättyessä.
Mikä erottaa Psiphonin perinteisistä VPN-palveluista? Yksinkertaisesti sanottuna olemme syntyneet internetin vapaudesta ja olemassaolomme tarkoitus on ennen kaikkea internetin vapaus. Psiphon-alusta on suunniteltu siten, että se ei tallenna mitään henkilökohtaisesti tunnistettavia tietoja loppukäyttäjien selausistunnosta. Koska Psiphonin käyttö ei vaadi tiliä, ohjelmisto on käytännössä kyvytön luomaan tai tallentamaan keneenkään yksittäiseen käyttäjään liittyviä tietoja. Käytöstä ei siten jää mitään merkintää, mikä antaa valvontaa vältteleville tai henkilökohtaisesti tunnistettavien tietojen luvattomille osapuolille luovuttamista pelkääville varmuuden siitä, että Psiphon-verkon käyttöä ei voida yhdistää yksilölliseen käyttäjään tai maantieteelliseen sijaintiin.
Varmistaaksemme, että verkkomme pysyy tehokkaana ja skaalautuu kysynnän tason muuttuessa, teemme sisäistä data-arviointia, johon sisältyy liikennemäärä ja käyttäjien sijaintitiedot maatasolla koottuna.6 Tämä on yksityiskohtaisinta tietoa, jota palvelu säilyttää. Mutta jos esimerkiksi pahantahtoinen ulkopuolinen toimija murtautuisi näihin tilastotietoihin, mitkään henkilökohtaisesti tunnistettavat tiedot eivät olisi vaarassa.
--
Kirjoittaja: Jacob Klein
1 http://www.pewinternet.org/2017/03/22/what-the-public-knows-about-cybersecurity/
2 https://www.techopedia.com/definition/596/data-logging
2 https://www.techopedia.com/definition/596/data-logging
3 S.Rep.
No. 99-541, 97th Cong. 2nd Sess. 37, reprinted in 1986 U.S.C.C.A.N. 3555, 3591.
4 Ibid. Kappale 26.
5 http://laws-lois.justice.gc.ca/eng/acts/P-8.6/FullText.html6 Kaupunkitason tiedot kootaan kuitenkin automaattisesti vasta sen jälkeen, kun käyttö maan sisällä ylittää kynnyksen, jolla yksittäisten käyttäjien tunnistaminen olisi tilastollisesti mahdotonta kaupungin aktiivisten yhteyksien määrän arvioinnin perusteella.