UnlockedPsiphon-blogi

Iranilaisten uusi normaali: Väestötason vastaus valtiotason viestintähäiriöihin

15.5.2018 - 12 min lukuaika

Päivitetty: 26.9.2021

Joulu–tammikuussa 2017–2018 eri puolilla Irania puhkesi mielenosoituksia, joissa vaadittiin muutosta maahan. Toisin kuin vuoden 2009 mielenosoituksiin, jotka tunnetaan vihreänä vallankumouksena, näihin kansalaislevottomuuksiin osallistui monia iranilaisia, jotka eivät olleet aiemmin kuuluneet mihinkään poliittiseen oppositioliikkeeseen. Vastauksena tähän Iranin hallitus asetti maassa estot Telegramille ja Instagramille. Päästäkseen näihin sovelluksiin ja kiertääkseen sensuuria iranilaiset käyttäjät alkoivat sankoin joukoin käyttää Psiphonin kaltaisia työkaluja. Valottaakseen näitä mielenosoituksia ja niistä seurannutta käyttäjämäärien nousua Psiphon on kerännyt ja analysoinut verkkodataa mielenosoituksia edeltävältä ajalta, niiden ajalta ja niiden jälkeen. Tämä data on yhdistetty ymmärrykseen Iranin poliittisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, jotta saadaan syvällisempi katsaus siihen, miten internet-yhteydet ja internetin vapaus vaikuttavat Iranin yhteiskuntaan kokonaisuudessaan. Viime kädessä tämä estosulkutapaus on osoittanut internetin ja sen saatavuuden tärkeyden Iranissa sekä korostanut Iranin sensuurikoneiston kasvavia teknisiä kykyjä ja laajuutta.


Keskeiset havainnot

 28. joulukuuta 2017 mielenosoitukset puhkesivat koillisessa Mashhadin kaupungissa; pienempiä mielenosoituksia järjestettiin myös läheisissä Neyshabourin ja Kashmarin kaupungeissa. Alun perin taloudellisiin epäkohtiin ratkaisuja vaatineet mielenosoitukset laajenivat lopulta käsittelemään sosiaalisia kysymyksiä, kuten korruptiota, Hassan Rouhanin presidenttikautta ja Iranin osallistumista ulkomaisiin konflikteihin. Jotkut mielenosoittajat jopa kritisoivat suoraan korkeinta johtajaa Ali Khameneita. Seuraavien päivien aikana liike levisi eri puolille Irania, ja mielenosoituksia oli lähes jokaisessa maakunnassa. Mielenosoituksia tapahtui monissa pienemmissä kaupungeissa, ja niihin osallistui useita iranilaisia, jotka eivät olleet virallisesti tai aiemmin kytköksissä mihinkään järjestäytyneeseen oppositioryhmään. Lisäksi pääkaupungissa Teheranissa järjestettiin mielenosoituksia päivittäin 9. tammikuuta 2018 asti.

Vastauksena valtakunnallisiin mielenosoituksiin Iranin hallitus ja islamilainen vallankumouskaarti (IRGC) vastasivat voimatoimin, sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Koska kyseessä oli kuitenkin pitkälti maaseutuvetoinen liike, IRGC-joukkojen oli mahdollisesti vaikeampi rajoittaa mielenosoituksia fyysisesti, ja Iranin hallitus turvautui internetin ja sovellusten estämiseen kukistaakseen liikkeen. Silti useita mielenosoittajia pidätettiin, ja joissakin kaupungeissa käytettiin kyynelkaasua, vesitykkejä ja muita keinoja mielenosoitusten hajottamiseksi.12 Kolmantena mielenosoituspäivänä, 31. joulukuuta, Iranin hallitus esti pääsyn sekä Telegramiin että Instagramiin, jotka olivat maan suosituimmat pikaviestin- ja sosiaalisen median alustat. Psiphonin ja muiden sensuurinkiertoteknologioiden ansiosta iranilaiset pystyivät saamaan yhteyden ja jatkamaan tiedon jakamista näillä sivustoilla.


Mielenosoitusten taustalla olevat syyt





Talouspakotteiden keventämisen herättämästä optimismista huolimatta taloudelliset vaikeudet kuormittivat iranilaisia raskaasti vuonna 2017. Vaikka Iranin öljy- ja kaasuteollisuus on kasvanut huomattavasti viime vuonna tuotannon noustua 62 %, taloudellinen helpotus ei ole levinnyt yhtä nopeasti muille talouden sektoreille, joilla kasvu on ollut vain noin 3.3 %.3 Työttömyys nousi 12.4%:sta 12.6%:iin tammikuusta heinäkuuhun 2017 ja pysyttelee edelleen noin 12%:ssa.4

Linkinjakopalvelu Balatarinin iranilaisille aktivisteille tekemässä kyselyssä vastaajat ilmoittivat talouskysymysten ja korruption olevan mielenosoitusten pääsyitä. Lisäksi kiihtyvä inflaatio ja elinkustannukset osoittautuivat iranilaisten perheiden tärkeimmäksi painopisteeksi, jota seurasivat kansalaisoikeudet. Nämä huolet heijastuivat mielenosoittajien huudoissa: ”Jos kavallukset vähenevät, ongelmamme ratkeavat!”, ”Tulkaa ulos maanmiehet, huutakaa oikeuksienne puolesta!” ja ”Nuoriso on työttömänä [kun taas] mullahit istuvat työpöydän takana!”5. 



Joulukuun alussa presidentti Rouhani julkaisi versionsa budjetista luvaten helpotusta taloudellisiin paineisiin, mukaan lukien työllisyyden nousuun ja inflaatioon. Tämä suhteellisen konservatiivinen budjetti toimitettiin Majlisin hyväksyttäväksi 14. joulukuuta. Joulukuun aikana Psiphon-verkossa havaittiin iranilaisten sosiaalisen median käytön merkittävä kasvu mielenosoituksia edeltävinä aikoina. 19. joulukuuta käyttö kolminkertaistui keskimääräisestä 2 teratavusta (TB) 6TB:hen. 30. joulukuuta käyttö kolminkertaistui uudelleen ja saavutti 18TB. On mahdollista, että tämä kasvu ennakoi tulevia levottomuuksia, kun yhä useammat iranilaiset siirtyivät sosiaaliseen mediaan ilmaisemaan huoliaan ennen kuin he lopulta lähtivät kaduille.



 Iranin sensuurikoneisto

Verkkosisällön sensuuri Iranissa on institutionalisoitu hallituksen korkeimmalla tasolla. Maaliskuussa 2012 Iranin korkein johtaja, ajatollah Ali Khamenei, valtuutti kyberavaruuden korkeimman neuvoston (SCC) perustamisen. Se koostuu 17 jäsenestä eri hallintoelimistä sekä 10 ylimääräisestä jäsenestä, jotka Khamenei itse nimittää. Siitä on tullut keskeinen virasto, joka toimeenpanee ja ylläpitää verkkosisällön sensuuriin liittyviä toimintalinjoja Iranissa.7 Perustamisvaiheessa Khamenei pyysi silloista presidenttiä Ahmadinejadia toimimaan neuvoston puheenjohtajana8, vaikkakin vuoden 2015 uudistukset johtivat toimivallan siirtymiseen korkeimmalle johtajalle9 sekä aiemmin toimineiden informatiikan korkeimman neuvoston, tietoyhteiskunnan korkeimman neuvoston ja kansallisen turvallisuuden tiedonvaihdon korkeimman neuvoston (AFTA) päätösvallan keskittämiseen yksinomaan SCC:n alaisuuteen.10

Kaikki iranilaiset internet-palveluntarjoajat (ISP) toimivat Iranin viestintäviranomaisen (CRA) alaisuudessa, joka vastaa televiestinnän lisensoinnista ja panee toimeenpanovallan alaisuudessa toimivan loukkaavan sisällön määrittelykomitean laatimia sensuurilinjoja. Se valvoo sellaisten teknisten sensuuritoimien toteuttamista, jotka tukevat SCC:n aloitteita. Näihin toimiin kuuluvat:




  • Yksityisten kotikäyttäjien kaistanleveyden rajoittaminen 128 kilotavuun sekunnissa (kb/s).
  • Nimipalvelukyselyiden (DNS) uudelleenohjaus, mikä saa tietyt DNS-pyynnöt vastaamaan väärennetyillä paikallisilla IP-osoitteilla, jotka toimivat mustina aukkoina ja pudottavat estetyille verkkotunnuksille tarkoitetun liikenteen.
  • Internet-pakettien otsaketietojen ja URL-osoitteiden tarkastaminen sellaisten avainsanojen varalta, jotka saattavat johtaa sivustoille, joiden sisältö voidaan perustellusti katsoa moraalittomaksi tai jotka voisivat aiheuttaa poliittista tai taloudellista kuohuntaa, sekä tällaisen liikenteen manipulointi.
  • Erityisesti poliittisten ja taloudellisten levottomuuksien aikana ISP:t rajoittavat nopeutta (eli kuristavat) joko tietyille sivustoille tai internetin viestintäprotokollille tai koko liikenteelle.11
  • Valtion suorittama suosittujen sivustojen verkkosertifikaattien väärentäminen väliintulohyökkäysten tekemiseksi.12
    • Perinteisiä sensuurikäytäntöjä on jo otettu laajasti käyttöön Iranin verkossa. Verkkosivustojen omistajien on rekisteröidyttävä kulttuuri- ja islamilaisen ohjauksen ministeriöön estetyksi tulemisen uhalla.  Verkkosivustojen omistajat ja yksityishenkilöt, jotka julkaisevat mahdollisesti yllyttävää sisältöä, saavat virallisia poistopyyntöjä. Iranin vallankumouskaarti pidättää säännöllisesti Telegram-kanavien ylläpitäjiä pakottaakseen heidät poistamaan sisältöä tai poistamaan kanavia kokonaan. Uutissivustoille lähetetään varoituksia siitä, miten niiden tulisi raportoida kiistanalaisista aiheista, kuten ydinsopimuksesta. Kaikki nämä käytännöt johtavat merkittävään itsesensuuriin pidätysten välttämiseksi.13 Ja sensuurikyvyt ovat tulleet viime vuosina entistä kattavammiksi, kun CRA on toteuttanut toimintamalleja televerkkoyhteyksien monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi eri puolilla Irania.

    Sensoreiden vastaus mielenosoituksiin





    30. joulukuuta Iranin tieto- ja viestintäteknologiaministeri Mohammad-Javad Azari Jahromi tviittasi Telegramin perustajalle Pavel Duroville pyynnön poistaa @amadnews-niminen Telegram-kanava. Telegram noudatti pyyntöä ja poisti kanavan sen väkivaltaisen kielenkäytön vuoksi. On tärkeää huomata, että Twitter on estetty alusta Iranissa, vaikka Jahromi on pyytänyt Twitterin saattamista kaikkien iranilaisten saataville. Ei ole epätavallista, että iranilaiset virkamiehet käyttävät tätä kiellettyä sosiaalisen median alustaa, mutta on erityisen kiinnostavaa, että tässä tapauksessa sitä käytettiin poistopyyntöjen esittämiseen julkisesti sisällöstä, joka sijaitsi suositussa sovelluksessa, jota hallitus valvoi tiukasti mutta salli silti sen käytön. Telegram kieltäytyi noudattamasta uusia sisällönpoistopyyntöjä selittäen, että kanavat vain käyttivät alustaa rauhanomaiseen mielenosoittamiseen. Tämän vuoksi Iranin hallitus määräsi iranilaiset ISP:t estämään liikenteen Telegram-sovellukseen ja sen verkkoliittymään 31. joulukuuta.14 Samana päivänä estettiin myös Instagram, suosittu kuvien ja videoiden jakosovellus. Instagramin esto kesti 6. tammikuuta asti, kun taas Telegramin esto kesti 13. tammikuuta asti.

    Tänä aikana iranilaiset jatkoivat mielenosoituksia ja käyttivät näitä sekä muita alustoja kierto-ohjelmistojen avulla. Tästä on osoituksena kummankin alustan jatkunut ja jopa kasvanut aktiivisuus. Vaikka aluksi havaittiin lyhyt notkahdus käytössä, data osoittaa, että julkaisujen ja katselukertojen määrä Telegramissa Iranissa palasi nopeasti suunnilleen samalle tasolle kuin ennen estosulkua. Instagramissa käyttäjät hakeutuivat farsinkielisille uutis- ja mediatileille. BBC Persian jatkoi videoiden ja valokuvien pyytämistä mielenosoituksista Instagram-tilinsä ja Telegram-kanavansa kautta huolimatta siitä, että hallitus oli estänyt molemmat alustat. Itse asiassa BBC Persianin seuraajamäärä Instagramissa kasvoi noin 200,000:lla alle kahdessa viikossa; yhden näistä viikoista Instagram oli estettynä Iranissa. Aiemmin tililtä oli vienyt noin yhdeksän kuukautta saada sama määrä seuraajia. Vastaava ilmiö tapahtui Radio Fardan ja Voice of America-Persian News Networkin (VOA-PNN) Instagram-tileillä.



    Iranilaisten käyttäjien toiminta ja analytiikka

    Psiphon on pyrkinyt tarjoamaan käyttäjille useita tapoja käyttää ohjelmistoamme, olipa kyseessä mobiili- tai työpöytäkäyttö. On kolme pääasiallista kanavaa, joiden kautta Psiphonin voi ladata: Google Play -kauppa, Apple App Store ja sähköpostin automaattivastaajat. 1. tammikuuta lataukset saavuttivat huippunsa:
     Psiphonilla on omat sähköpostin automaattivastaajat tietyille asiakkaille. 31. joulukuuta BBC Persian julkaisi Instagramissa varoituksen kaikille farsinkielisille seuraajilleen ja opasti heitä lataamaan Psiphonin sähköpostin automaattivastaajan kautta. Tuona päivänä BBC Persian, jonka kautta tapahtui yleensä noin 60 Psiphon-latausta päivässä, vastasi 60,695 Psiphon-latauksesta. Tämä on vain yksi esimerkki niistä monista tärkeistä suhteista, joita tarvitaan internet-yhteyden takaamiseksi ihmisille ympäri maailmaa.

    Google Play osoitti Psiphonin olleen ladatuin sovellus Iranissa mielenosoitusten aikana samalla, kun kilpailevat työkalut nousivat ja laskivat sijoituksissa käyttäjien todetessa ne tehottomiksi. Muiden kiertotyökalujen, kuten VPN-verkkojen ja sensuurin kiertämiseen käytettävän vertaisverkko-ohjelmisto Lanternin, sovellukset nousivat ja laskivat tilastoissa, kun käyttäjät huomasivat näiden sovellusten kautta muodostettujen yhteyksien olevan epäluotettavia tai hitaita, kuten Twitterissä kerrottiin. Psiphon pysyi Iranin ykkössovelluksena Google Playssa yli kahden viikon ajan. Psiphon ei ainoastaan nähnyt käyttäjämäärien tasaista kasvua, vaan tämä kasvu oli paljon suuremmassa mittakaavassa kuin muilla työkaluilla. Tor-analytiikka osoitti vastaavanlaista lisääntyneen käytön suuntausta ja piikkiä mielenosoitusten aikana. Tämä kasvu saavutti huippunsa kuitenkin vain vajaassa 12,500 päivittäisessä yhteydessä, kun taas Psiphonin verkko tuki 287,925,106 yhteyttä pelkästään 2. tammikuuta.15

    Uudet käyttäjät eivät ainoastaan ladanneet sovellusta, vaan verkkoanalytiikka osoittaa heidän käyttäneen sitä aktiivisesti. Mielenosoitusten aikana Psiphon sai verkkoonsa 22.2 miljoonaa uutta käyttäjää. Tiedonsiirto mielenosoitusjakson aikana oli alimmillaan 61 megatavua (MB) käyttäjää kohti päivässä. Verkon hätäskaalauksen ansiosta Psiphon-verkko pystyi siirtämään keskimäärin 124MB käyttäjää kohti päivässä. Vertailukohdaksi: jos yhdysvaltalainen, joka maksaa Verizonille $35 kuukaudessa 2 gigatavun (GB) kuukausipaketista, jakaisi datakäyttönsä tasaisesti koko kuukaudelle, hän voisi käyttää enintään 66MB päivässä. Lisäksi maailmanlaajuinen keskimääräinen mobiilidataliittymä on 4GB kuukaudessa, mikä vastaa 133 MB päivässä. Koko mielenosoitusjakson aikana verkkomme siirsi 19.54 petatavua (PB), mikä vastaa Googlen päivittäin käsittelemää datamäärää koko maailmassa. Psiphon saavutti tiedonsiirron huipun 9. tammikuuta, jolloin se oli 1.445PB, mikä vastaa samaa datamäärää kuin kaikki Facebookin 10 miljardia valokuvaa.



    Kaiken kaikkiaan Psiphon-verkon kautta siirrettiin valtava määrä dataa vastauksena mielenosoituksiin ja estosulkuihin. Psiphon-verkon menestys ja skaalautuvuus sulkujen huippuhetkinä voidaan lukea sen heterogeenisen infrastruktuurin, monipuolisten kumppanuuksien sekä innovatiiviseen tutkimukseen ja kehitykseen panostamisen ansioksi. Ottamalla käyttöön sensuurinkiertoprotokollia, kuten Refraction Networkingin ja MEEKin, Psiphonin verkosta oli tullut vikasietoisempi, kestävämpi ja sen kapasiteetti sietää ruuhkahuippuja oli kasvanut.







    Psiphonin ”uusi normaali” Iranissa



    Psiphon on nyt mukautunut ”uuteen normaaliin” Iranissa. Osa tätä uutta normaalia on pelkästään sosiaalisen median alustoille Psiphon-verkon kautta siirrettävän datamäärän merkittävä kasvu. Tämä näkyy vasemmalla olevassa kaaviossa, josta ilmenee, että Psiphon-verkon kautta siirretään keskimäärin yli 16TB sosiaalisen median liikennettä. Tämä sisältää suuret alustat, kuten Facebookin, Twitterin ja Instagramin.

    Iranilaisen videonjakopalvelu Aparatin yleisyys tässä kaaviossa, etenkin YouTubeen verrattuna, voi kieliä tulevista uhista internetin vapaudelle Iranissa. Voidakseen julkaista Aparatissa käyttäjien on yhdistettävä todellinen henkilöllisyytensä rekisteröityyn tiliin. Tämä on osa Iranin hallituksen laajempaa hanketta luoda ”halal-verkko”, jota kutsutaan virallisesti kansalliseksi tietoverkoksi (NIN).

    Tähän uuteen normaaliin kuuluvat myös mahdolliset häiriöt, sekä tekniset että poliittiset, joita iranilaiset käyttäjät kohtaavat. Helmikuun ensimmäisinä päivinä iranilaiset lähtivät jälleen kaduille useissa lakoissa ja mielenosoituksissa vastustaakseen kuukausien ajan maksamatta olleita palkkoja työnantajiltaan. Nämä lakot koskivat eri toimialoja, mukaan lukien linja-autonkuljettajia ja rautatietyöläisiä. Tämä toiminta heijastui Psiphon-verkossa käyttäjämäärän piikkinä 5. helmikuuta, jolloin keskimääräinen päivittäinen uniikkien käyttäjien määrä nousi 3 miljoonasta 4 miljoonaan. Poliittisten levottomuuksien aikoina Psiphonista on tullut monille iranilaisille ensisijainen sensuurinkiertotyökalu.




    Tämä pätee myös teknisluonteisiin häiriöihin. 20. helmikuuta käyttäjät Lähi-idässä ja Euroopassa menettivät pääsyn Telegramiin. Tuona päivänä Psiphon-verkossa havaittiin merkittävä liikennepiikki Iranista, ja yhteyksiä muodostettiin yli 3 miljoonaa. Epäillen sensuuritoimenpidettä iranilaiset käyttäjät ryntäsivät Psiphoniin testatakseen yhteyttä Telegramiin. Psiphonin avulla he pystyivät päättelemään, että kyseessä oli tekninen virhe Telegramin palvelussa eikä Iranin hallituksen tekemä estosulku. Nämä tapahtumat osoittavat, että Psiphon on luotettu työkalu silloin, kun internetin saatavuus ei ole taattu.

    Jatkuva taistelu Telegramista

     Telegram on edelleen ollut Iranin hallinnon kohteena, ja hallitus on ryhtynyt toimiin estääkseen Telegramin pysyvästi. 30. huhtikuuta sen jälkeen, kun sovelluksen käyttö valtion virkamiehiltä oli kielletty, Iranin oikeuslaitos antoi oikeuden määräyksen kaikille iranilaisille ISP:ille aloittaa Telegramin esto välittömästi.16 Iranilaisia on kannustettu käyttämään kotimaisia viestintäsovelluksia, joita kuitenkin yleensä vältetään, sillä niiden tiedetään yleisesti olevan hallituksen tiukan valvonnan ja seurannan alaisina. 7. toukokuuta kuusi asianajajaa jätti vetoomuksen Iranin valtion työntekijöiden tuomioistuimelle Telegramin kiellon kumoamiseksi ennennäkemättömässä oikeustoimessa Iranin hallitusta vastaan.

    26. huhtikuuta TelegramDR:n kehittäjät ottivat yhteyttä Psiphoniin pyytäen apua verkkoliikenteen integroinnissa ja toimittamisessa Telegram Digital Resistance -sovellukselle. Ennakoiden Telegramin pitkään uhattua sulkemista Psiphonin kehittäjät ja yhteistyötiimin jäsenet työskentelivät saavuttaakseen onnistuneesti 30. huhtikuuta asetetun määräajan ja tarjotakseen Iranin kansalaisille tehokkaan työkalun turvalliseen viestintään. 1. toukokuuta suorana vastauksena estosulkuun TelegramDR julkaistiin Google Playssa. Julkaisun jälkeen yli 700,000 iranilaista on tukeutunut TelegramDR:ään siirtäen yli 5TB liikennettä päivässä, mikä osoittaa, että internet-palvelujen estojen kiristyminen kohtaa varmasti innovatiivisia kiertomenetelmiä.

    Johtopäätökset

         Vuoden 2009 vihreän vallankumouksen jälkeen Iranin kansalaisten verkko- ja mobiiliyhteyksien levinneisyys on kasvanut dramaattisesti. Itse asiassa se on yli kaksinkertaistunut. Vuoteen 2016 mennessä internetin käyttäjät muodostivat yli puolet Iranin väestöstä; vuonna 2009 tämä osuus oli vain vajaat 14%.17 Pääsy internetiin on yleistynyt ja laatu on parantunut huomattavasti. Tämän myötä iranilaiset ovat yhä riippuvaisempia internetpohjaisista alustoista kaikessa talouspalveluista liiketoimintaan. Lisäksi sosiaalisen median vaikutusvalta maassa on kasvanut nopeasti. Monet yritykset ja uutisorganisaatiot luottavat sosiaaliseen mediaan pitääkseen yhteyttä asiakkaisiinsa. Lisäksi sosiaalisesta mediasta on hiljalleen tulossa iranilaisten ensisijainen viestintämuoto. Tämä on näkynyt Psiphon-verkossa, sillä sosiaalisen median sivustoille on siirretty enemmän tavuja kuin koskaan aiemmin. Kuten aiemmin mainittiin, mielenosoituksia ja estosulkua edeltävästä ajasta mielenosoitusten päättymiseen Psiphon sai 22.2 miljoonaa uutta käyttäjää. Tämä on johtanut keskimäärin miljoonan päivittäisen käyttäjän kasvuun; ennen estoa Psiphon tuki Iranissa keskimäärin kahta miljoonaa käyttäjää päivässä ja tukee nyt noin kolmea miljoonaa käyttäjää päivässä.


    Psiphon jatkaa toimintaansa tässä uudessa normaalissa ja sen on oltava valmis lisäämään kapasiteettia entisestään mahdollisen uuden estosulun sattuessa. Minkä tahansa kiertotyökalun toiminnasta aiheutuu kuitenkin huomattavia käyttökustannuksia. Jotta Iranin käyttäjille voidaan tarjota luotettavia yhteyksiä, Psiphonin kaltaiset kiertotyökalut tarvitsevat jatkuvaa tukea. Lisäksi ilman pääsyä näihin työkaluihin iranilaiset saattavat joutua siirtymään hallituksen tukemille ja valvomille kotimaisille sosiaalisen median alustoille. Internetin vapauden tukemisen ylläpitämiseksi olemassa olevat ohjelmamallit ja tukirakenteet saattavat vaatia uudistamista. Tähän tulisi ihannetapauksessa kuulua laajempaa tukea suurilta sosiaalisen median alustoilta, sillä niiden sisältöä toimittavat paljon pienemmät ja vähemmän rahoitetut organisaatiot. Lisäksi tarvitaan lisää investointeja teknologioihin, jotka voivat toimittaa sisältöä, laajentaa palveluvalikoimaa sekä tarjota lisäkapasiteettia ja mukautumiskykyä. Kun Iranin hallitus osoittaa resursseja NIN-verkkonsa kehittämiseen, internetin vapautta edistävän yhteisön on jatkuvasti parannettava ja kehitettävä kykyjään.
    --
    Kirjoittajat: Ariel Leuthard ja Jacob Klein

    1 ”Lisää opiskelijoita pidätetty Iranissa mielenosoitusten jatkuessa”, Radio Farda, 2. tammikuuta 2018.
    2 Associated Press, ”Ainakin 9 kuollut Iranissa yön aikana mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen ottaessa yhteen”, haettu Politicosta, 2. tammikuuta 2018.
    3 ”Iranin talousnäkymät”, Maailmanpankki, 11. lokakuuta 2017.
    4 ”Iranin taloudelliset näkymät”, Maailmanpankki, 11. lokakuuta 2017. 
    5 Saidi, Mike, ”Iranin hallinnonvastaiset mielenosoitukset ja turvallisuuspuutteet: Data-aineisto”, Critical Threats Project, American Enterprise Institute, 12. tammikuuta 2018.
    6 ”Iranin Rouhani esittelee varovaisen vuoden 2018 budjetin Yhdysvaltojen jännitteiden varjostaessa taloutta”, Reuters, 10. joulukuuta 2017.
    7 ”Maaprofiili: Iran”, Freedom on the Net 2017, Freedom House, 2017.
    8 ”Iranin korkein johtaja vaatii uutta internetin valvontakomiteaa”, Los Angeles Times, 7. maaliskuuta 2012.
    9 ”Khamenei keskittää valtaa internet-politiikasta hallitsemaansa kovan linjan neuvostoon”, Center for Human Rights in Iran, 14. syyskuuta 2015.
    https://www.iranhumanrights.org/2015/09/khamenei-internet-policy-iran/
    10  ”Maaprofiili: Iran”, Freedom on the Net 2017, Freedom House, 2017.
    11 Tätä on raportoitu yhteyksissä Googlen palveluihin, kuten Gmailiin, sekä tiettyjen protokollien kautta kulkevassa liikenteessä, mukaan lukien HTTPS-, SSH- ja VPN-tunnelit.
    12 Simurgh Aryan, Homa Aryan ja J. Alex Halderman, ”Internetsensuuri Iranissa: Ensimmäinen katsaus”,, esitetty osana 3rd USENIX Workshop on Free and Open Communications on the Internet -tapahtumaa, 2013.
    13 ”Maaprofiili: Iran”, Freedom on the Net 2017, Freedom House, 2017.
    14 Durov, Pavel, Telegram-julkaisu, 31. joulukuuta 2017.
    15 ”Suoraan yhdistävät käyttäjät Iranista”, Tor Project, viitattu helmikuussa 2018. 
    16 Parisa Hafezi, ”Iranin oikeuslaitos kieltää Telegram-viestisovelluksen käytön: valtiontelevisio”, Reuters, 30. huhtikuuta 2018.
    17 Maailmanpankki, ”World Development Indicators Dataset: Iran”, haettu maaliskuussa 2018. 


    TutkimusIranPsiphon VPN

    Lue seuraavaksi